Miksi varastoidaan?

Iltalehti ja Yle uutisoivat viikko sitten (18. ja 19.11.) miten pitkät kuljetukset ja varastointiajat vaikuttavat hedelmien ja vihannesten vitamiinimääriin. Tämä pisti miettimään, miksi loppujen lopuksi vihanneksia ja hedelmiä kuljetetaan väkisin alueille, joilla ne eivät kasva tai niiden satokausi on jo ohitse. 

Uutisissa todetaan, että useat Suomeen tuotavat hedelmät joudutaan keräämään raakoina niiden säilyvyyden lisäämiseksi. Tämä vähentää niihin kehittyvien vitamiinien määrää auringon valon puutteen vuoksi. Monet tuotteet kerätään toiselta puolen maapalloa ja voikin kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia ennen kuin tuotteet myydään Suomessa. Pitkät kuljetukset ja varastointiajat siis vähentävät tuotteiden ravintoarvoja, joten miksi sitä silti tehdään?

Hedelmät ja vihannekset ovat kuitenkin oleellinen osa terveellistä, suositustenmukaista ruokavaliota. Suomessa satokausi on niin lyhyt, että sitä pitää joko jatkaa avustetusti tai tuoda tuotteita muualta, missä viljely on mahdollista. Kasvihuoneviljelyn avulla satokautta voidaan pidentää, mutta tämä tarkoittaa lisääntynyttä energiankulutusta, jotta lämmitys ja valotus olisivat mahdollisia. Nykyään kuitenkin kehitetään yhä ekologisempia keinoja niidenkin hoitamiseksi. 

Kotimaisissa kasvihuoneissakaan ei kuitenkaan voida viljellä kaikkea. Siksi tuonti on välttämätöntä. Vaikka se vähentää joidenkin tuotteiden yksittäisiä ravintoarvoja, jää niihin kuitenkin vielä huomattava määrä aineita, jotka ovat terveydelle välttämättömiä. 

Jos kuitenkin vähentynyt vitamiinipitoisuus on jollekin ongelma, ehdottaa THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo Ylen uutisessa vaihtoehdoksi säilykehedelmiä. Hänen mukaansa säilöntään käytetyt hedelmät ovat kypsiä ja niihin muodostuneet vitamiinit eivät katoa merkittävästi säilönnän aikana. Terveellisyyden kannalta on kuitenkin oleellista, että hedelmät ovat omassa mehussaan eikä sokeriliemeen säilöttyjä.  Kuusipalo tarjoaa vaihtoehdoksi myös hedelmäsoseet. Ne eivät siis ole vain lasten ruokaa, vaan varteenotettava vaihtoehto kaikenikäisille. 

Itse kuitenkin ehdotan vaihtoehdoksi kolmen suomalaisen yksityishenkilön kehittämää satokausikalenteria. Se ilmoittaa yli 120 Suomessa tarjolla olevan kasviksen satokaudet. Kalenteri opastaa kuukausittain mahdollisimman vähän kuljetettujen ja varastoitujen tuotteiden käyttöön. Kotimaisten tuotannon ja sen sesonkien  lisäksi tuontituotteiden osalta on huomioitu tuonnin ekologisuus ja kalenteriin on valittu vain lähellä Suomea sijaitsevat tuottajamaat. Kalenterin ajatus on varsin hyvä, sillä se ohjaa kasvisten monipuoliseen käyttöön ympäri vuoden. Etusijalla on vähäinen kuljetus ja varastointi. Kuljetustarpeen vähentäminen on hyvä ympäristöteko. Tuotteet ovat myös tuoreempia ja ravitsemuksellisesti laadukkaampia.

Pohdiskeltuani otsikon kysymystä päädyin siihen, että varastointi ja tuontituotteet ovat välttämättömiä Suomen lyhyessä kesässä ja rajoitetussa satokaudessa. Vaikka kuljetus ja varastointi vähentävät joitain tuotteiden hyviä ominaisuuksia, jää niihin silti hyvin paljon tarpeellisia ravinteita. Ja ovathan hedelmät maultaankin hyviä! Erityisesti ekologisista syistä tuotteiden kuljetusta tulisi kuitenkin rajoittaa ja tässä hyvänä apuna on mainitsemani satokausikalenteri. Itse en joistain syystä koe säilykkeitä mieleiseksi vaihtoehdoksi kasviksille. Paras ratkaisu olisikin siis ohjata kulutustottumuksia satokausikalenterin ohjaamaan suuntaan ja käyttää pitkään kuljetettuja ja varastoituja tuotteita rajoitetusti.

Lähteet:
http://www.iltalehti.fi/terveys/2014111918850398_tr.shtml
http://yle.fi/uutiset/sailykehedelmat_ovat_mainettaan_parempaa_evasta__tutkija_erittain_hyvaa_ravintoa_lapsillekin/7628585
http://www.satokausikalenteri.fi/page/7/mika-on-satokausikalenteri